Parvekekorjauksella uusi ilme julkisivulle

Martinlaakson ensimmäinen kerrostalo uudisti ilmeensä julkisivumaalauksen ja uusien parvekkeiden myötä. Parvekkeiden korjaus on mittava urakka, mutta se kannattaa. Perusteellisessa korjauksissa luotettiin Tremco illbruckin tuotteisiin.

© Tremco illbruck
As Oy Martin-Salvan kerrostalosta Martinlaaksossa tuli koti alueen ensimmäisille asukkaille syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1969. Yhtiön talossa on kuusi asuinkerrosta ja kellarikerros. Kiinteistössä on kaikkiaan 86 eri kokoista asuntoa yksiöistä aina neljän huoneen ja keittiön perheasuntoihin.

Hyvin rakennetut talot ovat pysyneet hyvässä kunnossa. Vuonna 2003 teetetty perusteellinen kuntotutkimus paljasti kuitenkin, että vaikka muu julkisivu kaipasi miltei pelkästään maalia, parvekkeet tulisi kunnostaa täydellisesti. Julkisivumaalaus ja parvekeremontti tulivat ajankohtaiseksi viime vuonna.



Paljon työtä edessä 

Parvekekorjauksia tehdään Suomessa tasaista tahtia, mutta siltikin liian vähän. Julkisivuyhdistys ry:n lukujen mukaan Suomessa on noin miljoona parveketta, joista puolet on rakennettu 1960-1970-luvuilla. Niistä useimmat olisivat korjauksen tarpeessa. Kuitenkin arviolta vain 4000-5000 parveketta korjataan tai uusitaan perusteellisesti vuosittain. Jos mukaan lasketaan maalaukset ja pintapaikkaukset, VTT:n arvioiden mukaan päästään noin 40 000 parvekkeeseen vuodessa.

 

Parvekkeiden tila selviää usein vasta perusteellisessa, ammattimaisesti toteutetussa kuntotutkimuksessa, jossa rakenteista otetaan myös näytepalat. Pintapuolisesti suhteellisen hyväkuntoiselta näyttävä parveke saattaa tarkemmin tarkasteltaessa ollakin täysin uusittavassa kunnossa. Tavallisimmin puutteita on vedenpoistojärjestelmissä.

 

Kuntotutkimuksen pohjalta voidaan päättää, missä laajuudessa ja minkä ajan kuluessa korjaus on tehtävä.

 

Parvekkeen korjauksella tarkoitetaan usein näkyvien betonivaurioiden paikkaamista, mutta laajimmillaan se voi merkitä jopa korjauskelvottoman parvekkeen purkamista ja uudelleen rakentamista.

 

Täydellinen korjaus

As Oy Martin-Salvan parvekerakenteista otettiin koepalat ja tutkimus paljasti että rakenteet olivat huonossa kunnossa ja pelkkä paikkamaalaus ei olisi riittävä.

 

Taloissa on 72 asuinparvekkeita ja 30 tuuletusparveketta. Sisäänvedettyjen asuinparvekkeiden korjausmenetelmä oli järeä peruskunnostus. Vanhat pinnat poistettiin ja parvekelattioille tehtiin kallistuskorjaus. Parvekkeiden alkuperäinen vedenpoistoaukko etureunan ja kaiteen välissä muutettiin sisäpuolen parvekekaivoksi ja syöksytorveksi. Lattiat vesieristettiin, ylitasoitettiin ja pinnoitettiin. Parvekkeen seinä- ja kattopinnoille tehtiin tarvittavat paikkakorjaukset, pinnat ylitasoitettiin ja maalattiin, kertoo peruskorjauksen suunnitellut arkkitehti Timo Hyvärinen Arkkitehtitoimisto Hyvärinen Esko & co Ky:stä.

 

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Saukkonen selvittää, että hanke eteni yhtiössä nopeasti. Liikkeelle lähdettiin noin vuosi sitten. Vaihtoehdoista keskusteltiin ja tarvittavat selvitykset tilattiin. Ylimääräinen yhtiökokous teki päätöksen ja valittu urakoitsija, erityisesti julkisivu- ja parvekekorjauksiin erikoistunut Jatke Oy aloitti työt maaliskuussa tänä vuonna. Hanke valmistui lokakuun lopussa.

 

Kaikkiaan miljoonan euron hankkeessa kunnostettiin myös kiinteistön julkisivuja.

 


Onnistunut hanke

Työn kuluessa ei tullut esille varsinaisia yllätyksiä. Vuonna 2003 tehty kuntotutkimus oli niin perusteellinen, että parvekekorjauksiin lähdettäessä tiedettiin tarkkaan, mitä on edessä. – Erityisesti eteläsuuntaisten parvekkeiden etureunat olivat huonoimmassa kunnossa, kertoo hankkeen valvojana toiminut rakennusinsinööri  Arto Suuniitty.

 

© Tremco illbruck
Onnistuneessa parvekekorjauksessa kaiken on oltava kohdallaan aina kuntotutkimuksesta suunnitteluun, rahoituksen hankintaan, valvontaan ja varsinaiseen työn toteutukseen saakka. Kuntotutkimuksissa on muistettava ottaa näytteitä betonirakenteesta kattavasti, myös hankalista, korkealla sijaitsevista parvekkeista.

Arto Suuniitty korostaa työn ammattitaitoisen suunnittelun ja tarkan valvonnan merkitystä. – Alussa sovitaan vaatimuksista ja tavoitellussa laatutasossa pysytään. Laadunvalvonta varmistaa, että työn jälki pysyy samanlaisena koko hankeen läpi, Suuniitty painottaa.

Parvekekorjauksissa käytetyt tuotteet ovat kehittyneet viime vuosina harppauksin. Aikaisempina vuosina tehdyt virheet saattavat ammattilaisia nyt naurattaa. Kerrostalon yläkerroksen parvekkeen tuoreeseen epoksiin liimautuneet sadat ampiaiset eivät varmaankaan ilahduttaneet parvekekorjaajaa aikanaan.

 

Menestyksen avaimet

Kun korjauksessa käytettäviä tuotteita levitetään toistensa päälle, on tärkeää, että niiden yhteensopivuus on varmistettu. – Turvallisinta tällaisissa hankkeissa on käyttää saman tuoteperheen jäseniä. Näin voidaan varmistua, ettei yllätyksiä tule vastaan. Jos ongelmia kuitenkin ilmaantuu, tiedetään varmasti, kenen puoleen kääntyä, Suuniitty sanoo.

 

Arkkitehti Hyvärisen mukaan joskus ongelmia syntyy eri valmistajien tuotteiden toisistaan poikkeavien värisävyjen vuoksi. – Arkkitehti olisi kiitollinen yhtenevien värikarttojen käytöstä hän sanoo.

 

Soveltuvien tuotteiden valinnassa paras tulos saavutetaan suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyöllä. – Olisi hyvä valita tuoteperhe, jonka käyttämisestä urakoitsijalla on jo ennestään kokemusta. Työn jälki on tasalaatuista eikä työmaalla tarvitse enää opetella, painottaa projektipäällikkö Mikko Poitsalo, erityisesti hyvin toteutetuista julkisivu- ja parvekekorjauksistaan tunnetusta Jatke Oy:stä, joka oli myös tämän kohteen urakoitsija.
 

Tekijöiden on tunnettava tuotteet, joilla työtä tehdään. Kohteessa työnjohtajana toiminut Marko Kinnunen kiittää tavarantoimittajien työmaakoulutuskäytäntöä. – Työmailla on vaihtuvuutta, joten on tärkeää, että jokainen työntekijä tuntee tuotteet ja tietää, miten niitä käytetään. Jatkuva koulutus on kaikkien, myös tavarantoimittajan etu, Poitsalo jatkaa.

 

Lopulta työn laatu on kiinni myös käsityön tekijän taidoista ja ammattiylpeydestä.

 

Myös talvityö mahdollista

Tänä kesänä töitä on saatu tehdä lähes ideaalisissa olosuhteissa. Julkisivu- ja parvekekorjauksia on pidetty hyvin kausiluonteisina töinä. Suojausten yleistyminen on mahdollistanut hankkeiden toteuttamisen myös normaaleina talvikausina. – Tuotteita kyllä pystyy käyttämään yhtä hyvin talvellakin, varsinkin jos käytetään kunnollisia suojauksia. Viime talvet tosin ovat todistaneet, että talvirakentamisella voi Suomessa olla haasteensa, Suuniitty naurahtaa.

 

Kohde:

As. Oy Martinsalpa
Valmistumisvuosivuosi 1969 
Urakoitsija: Jatke Oy
Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Hyvärinen Esko & co Ky/Timo Hyvärinen
Valvoja: rakennusinsinööri  Arto Suuniitty


As. Oy Martin-Salvan parvekekorjauksissa käytetyt tuotteet:
• Tretoshield 1K2, tartunta-korroosionestolaasti betonin korjauksiin,
• Tretoshield 2K3 paikkalaasti. 
• Tretoshield 1K4 ylitasoituslaasti: 
• Tremco Soffigard, joustava/hengittävä akryyliimaali parvekeseinien, kaiteiden ja kattojen pinnoituksiin,
 • Hengittävä itsepuhdistuva Silikonohartsimaali Tremco Silstar julkisivujen huoltomaalaukseen,
• Tremco TopCoat+1K polyuretaani, parvekelattioiden pinnoituksiin/vedeneristyksiin.
Tremco illbruck International GmbH

 

 

-Dakota Lavento